Huomaathan, että Romilly on virtuaalitalli eikä mitään tapahdu oikeassa elämässä. Kuvissa esiintyvillä eläimillä tai ihmisillä ei ole mitään tekemistä tallin kanssa.

Please note that Romilly is a sim-game stable and nothing happens in real-life. The animals and people appearing on the pictures have nothing to do with this sim-game stable.

Evenstar vd Shadow - päiväkirja

Yhteensä 2 merkintää.

  1. Päiväkirjamerkintä

Evenstarin jalka parantui pikkuhiljaa ja nyt sen kanssa uskalsi jo tehdä kevyttä treeniä sileällä. Tamma alkoi olla itsekin jo turhautunut lepolomaansa ja olisi selvästi halunnut päästä vähän revittelemään. Viimeistelin tylsän koulutunnin sen kanssa ravailemalla vielä pari kierrosta ja hidastin sitten käyntiin antaen pitkät ohjat. Taputin Evenstaria kaulalle ja tamma huokaisi syvään. Hymyilin itsekseni hevoselle.

Olin ohjeistanut tallin työntekijöitä tarkkailemaan tarhojen kuntoa viedessään hevosia ulos. Evenstarin tarhan lauta-aidasta oli löytynyt ikävästi törröttävä naula, joka oli mitä ilmeisemmin aiheuttanut sen vamman. Kiitin luojaani ettei mitään vakavempaa ollut sattunut. Saatuani Evenstarin takaisin karsinaansa riisuin sen varusteista ja tarkastin samalla sen takajalan kunnon. Haava oli jo umpeutunut hyvin, pian voisimme varmasti aloittaa taas normaalin treenin sen kanssa. Miettien tätä tulevaa treenausta palautin varusteet omille paikoilleen ja palasin vielä harjaamaan tamman huolellisesti. Olin viettänyt sen kanssa enemmän aikaa sairasloman aikana, sillä tamma vaikutti harviaisen tylsistyneeltä. Rapsuttelin vielä Evenstaria jonkin aikaa ennen kuin totesin, että minun täytyisi tehdä varmaan muitakin hommia ja niine hyvineni jätin sen karsinaansa lepäämään. Kirjoittanut davis, VRL-10105

04.04.2018

  2. Päiväkirjamerkintä

Lähdin tallille aikaisin aamulla valmiina ratsastamaan taas yhden päivän hevoset. Meillä olisi Evenstarin kanssa estevalmennus aamupäivällä, jonka jälkeen minulla oli aikaa ratsastaa muut tämänhetkiset nimikkohevoseni. Saavuin tallille ensimmäisten joukossa hieman unenpöpperössö huonosti nukutun yön jäljiltä. Parkkeerattuani autoni lähdin suorilta tein lampsimaan tammojen tarhojen suuntaan, josta oletin löytäväni Evenstarin. Hetken päästä näkyviin tulikin tutut valkoiset puuaidat, joiden takana käyskenteli kymmenkunta eriväristä ja -kokoista hevosta loimiinsa käärittyinä.

Jo saapuessani Evenstarin tarhan portille huomasin jonkun olevan pielessä. Normaalisti tamma tuli portille vastaan innoissaan päästessään liikkumaan, mutta nyt se kyhjötti keskellä tarhaa oudon näköisenä. Huomasin Evenstarin roikottavan toista takajalkaansa kuin varoen laskemasta painoa sille. Pujahdin portin lautojen välistä ja kiirehdin hevosen luokse huolestuneena. Evenstar kohotti päätään hieman ja vilkaisi minua korvat hörössä. Taputin tammaa rauhoittelevasti kaulalle ja kyykistyin sen jalan viereen huomaten heti mitä oli pielessä. Vuohisnivelen yläpuolella näkyi ammottava haava, josta vuosi edelleen tipoittain verta. Tunnustelin jalkaa hieman ja kaivoin puhelimen taskustani hakien luettelosta eläinlääkärimme numeron. Enric vastasi nopeasti ja selitin miehelle tilanteen. Hän ilmoitti lähtevänsä mahdollisimman pian ja pyysi minua sillä välin puhdistamaan haavan vedellä.

Sain vaivalloisesti liikkuvan Evenstarin talutettua talliin hitaasti, mutta varmasti. Matkalla törmäsin Feniin, jota pyysin ilmoittamaan etten pääsisi osallistumaan valmennukseen. Talutin Evenstarin pesukarsinalle, jossa aloin huuhdella haavaa puhtaalla vedellä. Kuivuneen veren ja lian liuettua viemäriin haava ei näyttänyt enää niin pahalta, mutta syvä se ainakin oli. Harmistuneena toivoin ettei sen paraneminen kestäisi turhan kauaa. Samassa mieleeni juolahtikin, että mikä haavan olikaan tehnyt, oli varmaan edelleen tarhassa. Nappasin kännykän taas taskustani ja kilautin pikaisen puhelun Fenille pyytäen miestä tarkistamaan tarhan.

Enric saapui puolisen tunnin kuluttua tallille. Hän kyykistyi Evenstarin jalan ääreen tutkaillen haavaa. Hetken mutistuaan keskenään Enrico kohottautui seisomaan ja kertoi mielipiteensä. Pelkkä pintanaarmu, melko syvä, mutta mitään vakavampaa ei ollut käynyt. Huokaisin helpotuksesta. Enric kohotti kulmiaan ja lisäsi vielä, että valitettavasti valmennukset saisin unohtaa hetkeksi. "Vain kävelyä kunnes haava on umpeutunut", hän lisäsi. Mutta minä olin tyytyväinen, parin viikon loma ei kaataisi kaikkia suunnitelmiamme. Enric kääri vielä siteen Evenstarin jalan ympärille ja neuvoi pitämään pinteliä siinä aina ulkoillessa, mutta ei koko aikaa jotta haava saisi hengittää. Nyökkäilin ohjeille ymmärtävästi ja aloin irrottaa Evenstaria pesukarsinan ketjuista. Kävisin taluttelemassa sitä hieman pihalla ja toisin sen sitten karsinaan lepäilemään. Kirjoittanut davis, VRL-10105

15.03.2018